21.5.2015

Ison pojan pikkareita

Meidän 2-vuotias pikkumies on innostunut pottahommista. Potalle mennään aina kun joku muu käy vessassa ja varulta muutaman kerran vielä ihan yksinkin. Hän on aivan ilmiömäinen tiristämään lirun pottaan vaikka olisi juuri äsken käynyt tekemässä isot pisut. Ja voi sitä onnistumisen iloa ja ylpeyttä, kun pottahommat onnistuu. Ongelmaksi meinasi muodostua äidin pukemat bodyt. Pikkumies sai kyllä helposti haarovälin nepparit itse auki, mutta bodyn helma tuppasi valumaan pottaan ja sotkeentumaan tarpeiden mukaan. No, tämä äitipä ratkaisi ongelman tietenkin ompelemalla :-)


Muutama penkaisu tilkkulaatikolla ja syntyi ison pojan pikkareita; malli on osuvasti Ottoreen Pikkumies (6/2010). Ensimmäiset piti saada jalkaan heti sovituksen yhteydessä, joten kuvaan pääsi seuraavat pikkarit. Ensimmäisiin laitoin ohjeen mukaisesti resorista kuminauhakujan, kun ei ollut boxerikuminauhaa. Tuo 2 cm leveä kuminauha oli kuitenkin aivan liian jäykkää, joten piti pistäytyä Jyväskylän kangaskaupalla ostamassa lisää boxerikuminauhaa. Näihin siis ei tullut erillistä kuminauhakujaa vaan ompelin kuminauhan suoraan peittarilla pikkarinreunaan.


Näihin saa hyvin uppoamaan kaikki tilkut, kun palat on vielä näin pienissä (koko 92 cm) pikkareissa niin pieniä. Kaksinkertaisen haarakappaleen ompelukin onnistui heti kerralla niin, että saumat jäi piiloon; vaikka OB:n ohje ei tuolta osin nyt kaikkein havainnollisin ollutkaan. Ompelupöydällä odottaa vielä muutamat valmiiksi leikatut pikkarit ompelua. Tämä malli on siinä mielessä hyvä, että nämä mahtuvat nyt vielä vaipan päälle, mutta samat menee varmasti myöhemmin myös kuivaksi opettelun jälkeen.

On se hyvä, että pikkumies kehittää äidille uutta ommeltavaa, kun jo tuskailin ettei ole mitään ommeltavaa. Näiden pikkareiden ompelun jälkeen pääsen ompelemaan vielä kesäyökäreitä, joissa on vetoketju tai nepparit selkäpuolella, sillä pikkumies on hoksannut, että normiyökärin saa helposti pois yöllä itsekin. Helpoin riisuttava näyttäisi olevan kaksiosainen yökäri, jollaisen kanssa on aamuisin herätty nakupellenä ;-)

20.5.2015

Kesäkassi valmiiksi

Meidän pikkumies kuumeilee flunssassa, joten olen viettänyt pari päivää kotona sairaanhoitajana. Samalla on ollut aikaa suunnitella keskeneräisten käsitöiden loppuunsaamista. Aloitin virkatun kesäkassin vuorista.


Pohjalle laitoin kassin pohjan muotoon leikatun kirjankansipahvin, jonka päällystin molemmin puolin kontaktimuovilla. Näin se kestää paremmin mahdollista kosteuttakin.


Seuraavaksi leikkasin vuorikankaasta "pussin" pohjapahville.


Ompelin reunat saumurilla päälypuolelta, sillä ne jäävät kassin ja vuorin väliin piiloon. Leikkasin myös vuorikankaasta kassin reunaan suorakaitaleen kassin mittojen mukaan. Korkeutta jätin reilusti, sillä virkattu kassi joustaa ja jos vuorin tekee mittojen mukaan, niin se irvistelee rumasti, kun kassiin laittaa jotain painavampaa. Itse leikkasin vuorikankaan 5 cm korkeampana kuin mitä kassin reunan korkeus on.


Leikkasin kassiin myös pari taskua; toisen avonaisena ja toisen neppariläpällä. Ompelin ensin taskut kiinni vuorikankaaseen, sitten reunakaistaleen renkaaksi, huolittelin reunat ja kiinnitin suoralla ompeleella pohjapahvin reunaan.


Ompelin vielä käsin paksulla puuvillalangalla pohjapahvin reunakaistaleesta pohjan kiinni kassin sisäpohjaan. Näin kassi pysyy paremmin kuosissaan ja pohja paikoillaan.


Lopuksi ompelin vuorikankaan yläreunan käsin kiinni kassin yläreunaan. Jätin reunaan parin sentin kaistaleen ilman vuoria, jotta se ei heti näy kassin ulkopuolelle. Ja siinä se nyt on, valmis kesäkassi.


Nyt voi kesä tulla; lomakassi on valmis ;-) 

19.5.2015

Ompelukummi

Kavereillani on ollut tapana kokoontua joka toinen viikko omalla kaveriporukalla (he kutsuvat porukkaa Puikkopirkoiksi) illaksi virkkaamaan ja neulomaan. Niin ja tietenkin siinä sivussa parantamaan maailmaa ja kenties herkuttelemaankin hieman; eilen tarjolla oli vuohenputkista tehtyä pestoa sekä vuohenjuustosta ja -putkesta tehtyä piirakkaa (NAM!). Käytyäni taannoin "korjaamassa" erään yhteisen kaverimme saumuria ja hänen hehkutettua kuinka kätevä olen saamaan ompelukoneet ja saumurit kuntoon (oikeasti vain öljysin Satun saumurin :-), niin siitäpä Puikkopirkko-kaverini Hilkka sitten innostunut kysymään minua myös heidän ompeluiltaan oppaaksi, ompelukummiksi. Heillä kaikilla kun oli orastava ompelukipinä, mutta kun koneet eivät oikein tahtoneet totella.


No, eilen illalla sitten koottiin kaikkien koneet Hilkan ruokapöydälle. Itse vein kaikki kolme konettani näytille: karvalakkimallin Singer-ompelukone, vanha Huskylock-luottosaumurini sekä uusin tuttavuuteni Elma-peitetikkikone. Ensin säädettiin Ansun ja Piian koneet kuntoon; vika tosiaan oli vain säädöissä, kun saumurin tikki ei ollut joustavaa ja jousto-ompeleet oli ompelukoneista hukassa. Emäntämme Hilkan ompelukone oli valitettavasti vielä hukkateillä, joten sen säätäminen jää myöhempään kertaan :-)


Ilo oli pöydän ympärillä ylimmillään, kun uusia ahaa-elämyksiä syntyi omaan ompelukoneeseen tutustuessa uusin säädöin. Seuraavaksi katsottiin ja testattiin allekirjoittaneen koneita samalla, kun kerroin mitä niillä teen. Minulla oli myös mukana joitain malliompeluksia: tunikoita, kalsareita ja paitoja. Esittelin samalla, mikä ommel missäkin vaatteessa on ommeltu milläkin tikillä ja koneella. Kerroin myös eri vaihtoehtoja, jos ei ole käytössä samanlaista konevalikoimaa kuin itsellä on. Otin mukaan myös eri kangaslaatuja ja annoin vinkkejä hyvistä tarvike- ja kangaskaupoista. Saas nähdä, joko kaikki naiset suuntaa tänään paikalliseen kangaskauppaan, josta he eivät olleet aiemmin kuulleetkaan :-) Mukana oli myös vaihtoehtoisia kaavalehtiä, joista löytyikin heti mieluisia malleja.


Lopuksi ompelin pikasurautuksena neliöpipon malliksi aiemmin ompelemani tunikan jämäpaloista. Lopputulosta ennätti arvioimaan myös perheen Timo-isäntä. Olipa kiva ilta, mukavaa ja innostunutta seuraa. Saas nähdä millaisen ompelioosin tartutin näihin naisiin ;-)

Kiitokset Hilkalle vielä näistä kuvista!

15.5.2015

Tunika/mekkotehdas

Miten tässä aina käykin näin: uusi hyvä malli riistäytyy käsistä. Muokkasin Ottobren Shaded stripes -paidan kaavasta ja Onion 2035 -tunikan kaavasta holkkihihaisen tunikamekon kaavan. Nyt sitten tilanne riistäytyi käsistä ja syntyi edellisten kahden tunikamekon lisäksi viisi muuta ;-)


Tilasin taannoin Noshin alesta aiemman keltaisen Click-kankaan innoittamana samaa kuosia harmaana ja siitä syntyi nyt mekkomittainen kesävaate.


Ostin jo talvella Eurokankaan palalaarista tätä kukkakuvioista raidallista viskoositrikoota, josta tuli uusi kesämekko. Kangasta jäi vielä toisen mekon verran, joten saas nähdä mitä siitä syntyy.


Tämän tyttömäisemmän maastokuosin tilasin jostain jo viime syksynä ja nyt siitä tuli uusi kesämekko. Mekko näyttää päällä paremmalle kuin tämän kuvan perusteella.


Ostin Kädentaitomessuilta metrin tätä suttupitsiä ja pohdin hartaasti mitä metrin palasta saisi tehtyä. No, päädyin tekemään tästäkin holkkihihaisen tunikan.


Viimeisenä vielä Tyyne-Esterin palamyynnistä ostetusta Riemukukka-trikoopalasta lyhyt tunika kesän helteisiin.

Jokohan näillä pärjäisi kesän? No joo, itseni tuntien ennätän vielä ompelemasn vaikka kuinka monta tunikaa ennen kesän helteitä. Tässä lienee siis vasta hyvä alku ;-) Toisaalta nyt voisi hyvillä mielin keskittyä vaikka ikkunan pokien tuunauksiin ...

Huominen menee kuitenkin ravintolapäivän merkeissä: meillä on kakkukonsertti klo 14 kotikirkolla. Ensikonserttia pukkaa, joten on luvassa jänskät paikat. Sinne vain kaikki lähitienoolta syömään kakkua ja viihtymään kuoromusiikin parissa :-)

12.5.2015

Holkkihihainen tunika, vol 2

Innostuin tästä holkkihihaisen tunikan mallista niin kovin, että näitä tulee nyt sitten useampi. Leikkelin jo eilen useamman kankaan. Tänään ennätin ompelemaan niistä yhden.


Kankaana on jo hetken kaapissa muhinut Pikkupiltin lakuniitty-trikoo. Tuo kangas on jäänyt käyttämättä, kun oli pesunkin jälkeen vielä todella kieroa. Maltoin vasta nyt oikoa tuota oikein ajan kanssa ja ihan hyvä tuosta lopulta tuli. Kaava Faded Sripes (OB 2/2015) yhdistettynä Onion 2025:een.

Kädentiet ja kaula-aukon kanttasin samasta trikoosta leikatuilla suikaleilla.

10.5.2015

Holkkihihainen tunika

Viime viikkoina on ompelut jääneet harmittavan vähiin. On ollut liikaa kaikkea muuta puuhaa. Tänään oli äitienpäivän kunniaksi pakko jo päästä ompelemaan, joten pikasurautuksena syntyi holkkihihainen tunika.


Olen ihastellut muiden viime aikoina ompelemia holkkihihaisia tunikoita, joten piti kokeilla sellaista itsekin. Missään ei tietenkään tähän hätään ollut tarjolla valmista kaavaa, joten piirsin sellaisen itse yhdistämällä Ottobren holkkihihaisen Faded stripes -paidan (2/2015) kaavan Onion 2035 -tunikamekon kaavaan. Lopputuloksesta tuli ihan kiva, joten pitää varmaan ommella näitäkin lisää. Kankaana tässä on Nanson ohut ja hyvin laskeutuva trikoo, jonka tilasin taannoin Tyylimekosta. Kaula-aukon ja hihansuut kanttasin samasta kankaasta leikatuilla suikaleilla.

Hyvää äitienpäivää teille muillekin äideille!

4.5.2015

Pikkuapulainen ;-)

Äidin pikkuapulainen (2 vuotta) otti keskeneräisen afrikankukkavirkkauksen ja totesi, että hän virkkaa äidille kukkasen. Nyt alkaa siis äidin keskeneräinen projekti (ainakin periaatteessa) etenemään vauhdilla, kun on pikkuapulainen hommissa apuna ;-)


Toisaalta pikkumiestä taitaa vielä toistaiseksi kiinnostaa enemmän saksilla leikkaaminen; sakset pitää pitää piilossa tai kaikki tarpeellisetkin paperit löytyy pilkottuna alta aikayksikön ;-P


2.5.2015

Keskeneräisiä

Tavoitteenani oli nyt vapunaikaan työstää ensimmäinen ikkunanpokista valmiiksi, mutta homma tyssäsi siihen ettei Keski-Suomen suurimmasta kaupungista löydy krakeerauslakkaa. Hakusessa oli vesiohenteinen lakka, joka kävisi myös tavallisen maalin kanssa; osaahan noista mainostetaan vain askartelumaalien kanssa käytettäväksi, osa on akryylimaaleille ja osa vesiohenteisille maaleille. Kierrettyäni kymmenen maali- ja askartelukauppaa oli saldona RTV:n tummanruskea lakka, joka sopii vain saman firman pohja- ja pintamaalien kanssa (joita ei tietenkään kaupasta löytynyt) sekä Sinellin askertelumaalien kanssa käytettävä pienissä pulloissa myytävä lakka; mikä sekin oli juuri nyt loppu. Päädyin lopulta tilaamaan Schjerningin krakeerauslakkaa Kärkkäisen verkkokaupasta. Täytyy siis odotella muutama päivä postikuskia, jotta homma taas etenee.

Ei täällä kuitenkaan ihan jouten olla oltu; monta muutakin työtä on kesken ;-)


Postikuskia odotellessa innostuin virkkaamaan itselleni harmaasta Finn Texomerilta ostamastani ontelokuteesta kesäkassin. Tuohon täytyy vielä ommella vuorikangas sekä laittaa pohjapahvi, mutta eipä tässä nyt vielä oikein kesäkelejäkään ole ollut. Mallia kassiini otin Lankavan ohjeesta, mutta tuttuun tapaan innostuin tätäkin hieman varioimaan/suurentamaan.


Niin ja muutama kukka pitää vielä virkata koristeeksi Novitan Kartano-langasta ;-)


Pidempään on ollut vaiheessa perheen juniorin tilaamat polvimittaiset villasukat. Näissä alkaa jo loppu häämöttämään. Tuo Varpaista varteen -kirjan Aallokko-malli vain on ainakin minusta lievästi hidasta neuloa. Meinaa näin toisen polvisukan kohdalla välillä usko loppua. Tuossa kirjassa nuo Aallokko-sukat on lyhytvartiset, joten olen näissäkin ottanut toteutuksessa erivapauksia. Lankana näissäkin jo muista viimeaikaisista sukista tutuksi tullut Novitan Otava-lanka.


Tästä muutama viikko sitten aloitetusta afrikankukkatyöstä saattaa tulla seuraava ikuisuusprojekti, mutta tavoitteena on virkata muutama kukka joka päivä, joten työ etenee kyllä. Lopputulokseen tarvitaan noin 140 kukkaa, joten nyt on vasta seitsemäsosa (21) tehty. Salainen haave olisi saada tämä valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, kun meillä vietetään perheen teinin rippijuhlia. Pitäkää peukkuja, jotta intoa riittäisi loppuun saakka ;-) Kerron sitten myöhemmin mikä tästä tuli ... Lankana tässä on Novitan Kartano.

Lukijat