15.8.2015

Kaikenkansan soittimia

Olin perheen pikkumiehen ja junnun kanssa heinä-elokuun vaihteessa Järvi-Suomen partiolaisten piirileirillä Puumalan Pistohiekassa. Oma kotilippukuntani oli piirin suurimpana lippukuntana vastuussa leirin kädentaito-ohjelmasta ja itse vastasin ohjeiden laatimisesta sekä mallien tekemisestä. Puuhaa siis riitti kuukausiksi ennen leiriä. Päädyimme suunnittelussa musiikkiteemaan, joten kaikki 1800 leiriläistä rakensivat leirillä soittimen. Mukana oli myös kierrätysteema ja ekologisuus, joten soittimia rakennettiin mm. perunalastu- ja lääkepurkeista.

Nuorimmat (7-9-vuotiaat) eli sudenpennut rakensivat laudasta, siimasta, nauloista ja silmukkaruuveista kanteleen.


Seuraava ikäkausi eli seikkailijat (10-12-vuotiaat) rakensivat perunalastutuubeista purkkibassoja. eräs poikaporukka innostui näistä purkkibassoista niin kovin, että lähtivät heti soittimet valmiiksi saatuaan musisoimaan leirin keskusaikiolle. Jälkeenpäinkin pojat vielä kiittelivät upeista soittimista.


Tarpojat eli 12-15-vuotiaat rakensivat tyhjistä lääkepurkeistä kalvotorvia; tuon ääni muistuttaa ihan laivan sumutorvea ;-)


Samoajat (15-18-vuotiaat) tutustuivat musiikin saloihin sählypallo-okariinan muodossa.


Vaeltajat (18-21-vuotiaat) puolestaan muokkasivat ananastölkin peltipilleiksi.


Kaikki soittimet olivat mukana leirin päättäjäisissä, jolloin kaikki pääsivät niillä yhdessä musisoimaan.

Lisäksi kaikki yli 15-vuotiaat ja aikuiset osallistuivat isoäidinneliöistä virkattujen torkkupeittojen tekoon. Leirillä valmiiksi saadut peitot luovutettiin jo leirin lopussa Puumalan palvelutalon vanhuksille, joten niistä minulla ei ole kuvaa. Peittoja on kuitenkin tulossa vielä muutama lisää, kunhan saamme kaikki lahjoituksena Mininimanilta saadut langat virkattua ja peitot valmiiksi.


Tässä on oma värisommitelmani puolivalmiista torkkupeitosta. Kokoa noille peitoille tulee noin 90 cm *180 cm. Muutama ilta vierähtää vielä isoäidin neliöitä virkatessa :-)

14.8.2015

Flower power

Olin nyt heinä-elokuun vaihteessa kahden nuorimman kanssa Puumalan Pistohiekassa partioleirillä, joten täällä blogissa on ollut hieman hiljaista; varsinkin kun en leirivalmisteluilta ennättänyt tekemisiä tänne edes raportoimaan. Olin leirillä vastuussa kädentaitolaakson ohjelmasta, joten siitä tulee myöhemmin vielä lisää. Puretaan nyt ensin näitä ennen leiriä valmistuneita ompeluksia alta pois.

Näin alkukesästä Jyväskylän kangaskaupassa tätä ihanaa ruusutrikoota ja pitihän sitä ostaa vaikka en vielä silloin tiennytkään mitä siitä tekisin. No, nyt tuo kangas pääsi paininjalan alle. Kaavana on aiemmin vanhasta Moda-lehdestä (1/1996) löytynyt malli hieman sivuista kavennettuna (alkuperäinen kaava oli joustamattomalle kankaalle).


Helmaan, kädenteille ja pääntielle ompelin "koristeompeleen" hieman aiemmista poiketen. Käytin peitetikkikoneessa kahta lankaa, jolloin lopputuloksena on tuollainen hieman paksumpi ommel.



Tästä taisi tulla yksi kesän lempitunikoista ;-)


13.8.2015

Kivimuurin teko-ohjeet

Teimme viime kesänä pihaan kivimuurin verkosta ja pienistä kivistä. Minulle tuli nyt kyselyjä tarkemmista teko-ohjeista. Vaihekuvia minulla ei tietenkään ole, kun ei niitä tullut otettua muuria tehdessä, mutta yritän kuvata eri vaiheita sanallisesti.


Haastavinta tekoprosessissa oli sopivan verkon löytäminen. Haussa oli vähintään 2 mm paksuisesta langasta tehty kalvanoitu verkko korkeintaan 2 cm reijillä. Kartoitimme vaikka kuinka monta kauppaa ja viimein sopiva löytyi Starkilta ihan metritavarana. Verkon leveys oli 60 cm, joten se sopi leveyden puolestakin meille mainiosti.

Kaivoimme kivimuurille noin 15 cm syvän ojan ja tukiparruille noin 30 cm syvät kuopat noin metrin välein. Tukiparrut on meillä noin metrin välein ja niitä pitäisi olla vieläkin tiheämmässä, jos muuri olisi korkeampi tai paksumpi. Tukiparrut on höylättyä ja painekyllästettyä, jotta ne kestävät kauemmin. Valoimme tukiparrujen päät betonilla paikoillee, jotta pysyvät paremmin pystyssä. Parrujen sopivan korkeuden varmistimme linjalangalla ja sahaamalla parrut yksitellen mittaansa kuopan syvyyden mukaan. 


Kun tukiparrujen betoni oli kunnolla kuivunut kiinnitimme verkon parrujen molemmin puolin sinkilöillä. Tarvittaessa leikkasimme verkkoa muotoonsa alareunasta. Verkkoa jäi noin 10 cm myös maanpinnan tason alapuolelle. 

Ennen verkkojen välin täyttämistä pienillä kivillä sidoimme verkkojen väliin tukilankoja rautalangasta, jotta valmis verkko ei pääse pullistelemaan liikaa; kivet kun painavat aika paljon. Lisäksi tamppasimme verkon alareunan tiiviisti sorakerroksella, jotta alareuna pysyy paikoillaan. Kivet ovat kooltaan noin 2-6 cm. Kivet keräsimme ihan omasta pihasta, josta tuolloin löytyi vielä reilusti sorapintaa. Ladoimme kivet tiiviisti, jotta väliin ei jäänyt turhia koloja.



Lopuksi kiinnitimme muurin päälle vielä kaistaleen verkkoa, jotta muurin yläpinta pysyy kuosissaan - ja ettei perheen pikkumies nakkele kiviä nurmikolle ;-) Jätimme muurin viereen muutaman sentin sorakaistaleen, jotta nurmikko olisi helpompi leikata ihan ruohonleikkurilla. Muurin taakse jääneen kukka-altaan puolelle laitoimme suodatinkankaan ennen multien täyttöä. Näin mullat eivät valu pois kivimuurin välistä.




Hyvin on muuri pysynyt kuosissaan ensimmäisen talven jälkeen.

Lukijat