22.9.2014

Tintit-tunika

Ei pitäisi ikänä flunssaisena ommella; aivot ei vain toimi kunnolla ja tulee mitä erilaisempia kämmejä :-) No, tällä kertaa tilanne oli helposti pelastettavissa ja lopputuloksesta tuli ihan hyvä tunika.


Meikäläiselle pukkaa flunssaa päälle ihan kunnolla ja olin aamulla sen verran fiksu, että jäin kotiin potemaan kun ei limaneritykselle näy loppua ja pää tuntuu olevan edelleen täynnä räkää vaikka koko ajan niistää. Talon hiljentyessä aamulla kömmin takaisin nukkumaan lämpimän peiton alle otettuani ensin kourallisen erinäisiä flunssaa helpottavia troppeja. Puolilta päivin herättyäni olo oli muka niin hyvä, että sain briljantin idean ommella joutessani jo valmiiksi leikatun tunikan kasaan. Näin jälkikäteen on hyvä sanoa, että olisi kannattanut unohtaa ajatus samantien.

Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes tuli pitkien sivusaumojen ompelun vuoro. Onneksi sentään tajusin ennen ensimmäisen sivusauman ompelua, että olinpa voimienitunnossa ommellut sivutaskut takakappaleen puolelle ;-D Nyt jo naurattaa, mutta kyllä tuolloin ommellessa lipsahti muutama ärräpää. No, onneksi olin leikatessa jättänyt tarkoituksella etu- ja takakappaleista poikkisauman pois, joten ratkaisu oli yksinkertainen: leikkasin etu- ja takakappaleet poikki, pyöräytin helman toisinpäin ja avot - taskut tuli kuin tulikin etupuolelle. No joo, maksoi tuo sen verran, että nyt etu- ja takakappaleiden kuviokohdistuksista ei ole mitään jäljellä, mutta onneksi tuossa kuosissa se ei niin pahasti erotu. Kuosihan on siis jo lopettaneen Linnelin Tipuset - kuulas aamu.

Kaavana tässäkin tunikassa on sovellettu Ottobren Susieta (etu- ja takakpl) sekä Onion 2035:sta (hihat), kuten edellisessäkin tunikassa. Etukappaleen uuteen poikkisaumaan ompelin lisäksi pätkän Framilonia, niin istuu paremmin päälle.

Innostuin onnistuneen korjausliikkeen jälkeen tuunaamaan vielä pari kaappiin unohtunutta mustaa perus t-paitaa, jotka ovat jääneet pitämättä itselle epämieluisan liian tiukan pääntieresorin takia. Leikkasin vanhan pääntieresorin pois, avarsin pääntietä edestä reilusti ja ompelin tilalle uuden resorikanttauksen. Hyviä pitopaitoja on taas pari lisää.


Nyt täytyy palata takaisin sängynpohjalle potemaan ...

2 kommenttia:

  1. Voi sua Leena <3 mutta ymmärrän, että kun on oikein innostunut jostakin, niin eihän sitä malta olla tekemättä. Kiva tunika tuli enkä ainakaan kuvista huomaa, ettei kaikki mennyt ehkä niin kuin Strömsössä. No sinä kätevänä naisena hoidit homman kotiin. Koitahan levätä ja parantua flunssasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meinaa malttaa flunssassakaan vain maata, mutta ehkä seuraavan tekemisenpuuskan sattuessa tyydyn vain kaavojen piirtämiseen ja leikkaamiseen, niin tulee vähemmän vahinkoa :-)

      Poista