Esimakua tulevasta puuhasta

Sain viimein käsiini viisi tällaista vanhaa kolmeikkunaista ikkunanpokaa. Nyt pitäisi ideoida, mitä kaikkea niistä tekee.

Testailin jo ensimmäisen pokan puhdistusta. Aloitin tietenkin fiksusti siitä karmeimman näköisestä, jossa on ainakin viisi kerrosta eri värisiä maaleja päällekäin ja maali on lohkeillut eniten. Niin ja viimeisin maali on tuollainen vihertävä kammotus. Pinta on niin kamalan näköinen, että vanhat maalit on pakko ensin poistaa.

Tovin tuota saa vielä rapsutella, mutta sen verran hyvin tuo maali on hapristunut, että ihan raaputtamalla lähtee. Ei siis tarvitse mitään kemikaaleja ainakaan tämän pokan työstämiseen hankkia. Kunhan saan enimmät maalit pois, niin pitää sitten suunnitella uutta pintakäsittelyä.

Parista pokasta on yksi ikkuna rikki, joten niihin voisi kehittää sitten vaikka peilejä tai kanaverkkoa. Saa nähdä, mitä kaikkea näistä vielä kehittää; ja löytääkö kaikki paikkansa meidän huushollista vai muualta. 

Askartelua se on tämäkin ;-)

Meidän partiolippukunnalla oli tänään kakkukisa. Leivottiin täytekakkuja oikein urakalla; oli muuten vähintään yhtä iso urakka syödä kaikki 11 täytekakkua.

Kakkukisan teemana oli metsäretki. Koristelu- ja täytekomponentteja sai olla maksimissaan kymmenen. No, meillä oli mansikkahilloa, omenahilloa, kookoskermaa, punaherukkamehua, sokerimassaa ja tummaa suklaata eli vain kuusi komponenttia. Niin ja kakkupohja oli ton-ton eli vehnätön, maidoton, soijaton ja gluteeniton.

No, me tehtiinkin tällainen aikuisempi toteutus: neitseellinen talvinen kuusimetsä, jossa puuterilumen pinnan rikkoo vain aamun hämärässä liikkuneen pupujussin jäljet.

Oli muuten todella kivaa puuhata 50 minuuttia neljän hengen porukalla. Tämä pitää ehdottomasti ottaa uusiksi ensi vuonna; kyseessä siis orastava perinne. Kakkumme päätyi tiukassa kisassa yhden pisteen erolla kakkoseksi ;-)