Hellehattu

Kesän ensimmäiset helteet osoittivat jo, kuinka tärkeää on suojata pikkuihmisen ihoa. Meidän pikkumies käräytti jo poskensa, vaikka käytössä olikin aurinkovoide. Näin ollen päädyin ompelemaan hänelle isolierisen hellehatun, jotta sama ei toistuisi enää myöhemmin kesällä.

Sopiva hellehatun kaava löytyi Ottobresta (3/2015) ja materiaalina on vanhat farkut ja pala vanhaa paksua puuvillaa.

Avasin farkuista vain sisäsauman, jolloin sain leikattua lierin kaavankin ilman useampia ommeltavia saumoja.

Hatusta tuli juuri sellainen kuin oli tavoitteenakin. Hatun sisäpuoli on paksua puuvillaa, sillä ajatteliln farkun olevan liian kova ihoa vasten.

Hellehattu oli helpompi ja nopeampi tehdä kuin mitä aluksi ajattelin. Aikaa taisi mennä kaavojen etsimisestä valmiiseen hattuun noin kaksi tuntia.

Lisää t-paitoja

Pikkumiehen t-paidat ovat käteviä pikasurautuksia kiireiseen arkeen. Viime aikoina on ollut melko vähän aikaa ompelulle, kun pihahommatkin pukkaa päälle. Näin ollen, tapanani on olllut leikata useita vaatteita kerralla ommeltavaksi, jolloin ompelua voi sitten harrastaa vaikka muutama sauma kerrallaan, kun ei tarvitse muuta kuin istahtaa koneen ääreen ja ommella.

Ompelupöydällä on vielä muutama paita pinossa odottamassa ompelua, mutta tässä taas muutama valmis paita. Pikkumiehen ehdoton suosikki näistä on tuo Ryhmä Hau -paita, jonka trikoo on ostettu Jyväskylän kangaskaupasta.

Myös Super Mario- ja Smurffit-kankaat on Jyväskylän kangaskaupan valikoimasta. Yksivärinen vihreä trikoo on tilattu varmaankin jo vuosi sitten jostain verkkokaupsta, joten en enää muista mistä. Resorit taisin ostaa myös Jyväskylän kangaskaupasta.

Ompelin jo talvilomalla itselle tuollaisen numerotunikan (kuva vain on jäänyt laittamatta tänne blogiin). Oman numerotunikan jämistä tuli vielä pitkähihainen samistelupaita pikkumiehelle. Tosin toiseen hihaan piti laittaa jatkopala.

Väri on muuten näissä pikkumisehen paidan kuvissa lähempänä oikeata. Sopivalla kohdistuksella ja tehostetikkauksella oikean hihan jatkopalaa ei edes juuri huomaa.

Olikohan tämä numerotrikoo Pehemiän vai Verson puodin valikoimissa ....?

T-paitoja

Ennätin viimein testaamaan myös uutta ompelukonetta. Kaappiin on kertynyt läjäpäin kuoseja perheen pikkumiehen paitoihin, joten leikkelin urakalla hänelle uusia paitoja; onhan hän taas talven aikana virahtanut pituutta ja on jo omasta mielestäänkin ISO poika. Suuttuu oikein, jos erehtyy sanomaan jotain pienestä pojasta ;-D Oikeastaan mikään muu nimitys, kuin ISO poika ei käy; suuttuu myös kultanuppusesta, kultapojasta ja äidin kullasta ...

Tässä on vasta osa urakoinnista, sillä muutama paita odottaa vielä ompelua työpöydällä, mutta otetaan nyt ensimmäinen erä.

Ensimmäisen ompelin jostain verkkokaupsta tilatusta Znok Designin kaupunkitrikoosta ja vaalean vihreästä raitatrikoosta. Tuo Znokin trikoo on marinoitunut kaapissa ainakin vuoden, kun en ole raaskinut sitä aiemmin leikellä. Toisen t-paidan autotrikoo on ostettu Jyväskylän kangasakaupasta.

Kolmas t-paita on ommeltu Royal-tuotteen kaksivärisestä sarvikuonoraportista. Tämäkin kuosi on marinoitunut kaapissa ainakin vuoden ;-) Raportissa on myös tuolla vaaleammalla okrankeltaisella pohjalla oleva sarvikuono, joten siitä saa vielä myöhemmin toisen paidan.

Neljäs kuosi on nyt kevään kädentaitomessuilta mukaan tarttunutta PaaPiin työkalut-trikoota. Tuosta tein raitatrikoon kanssa sekä lyhythihaisen että pitkähihaisen t-paidan. Tällaisia kahden paidan settejä on tulossa vielä muutama lisää.

Pikkumiehen ehdoton suosikki oli tämä Jyväskylän kangaskaupasta ostetusta tikasautotrikoosta ommeltu t-paita. Tämä vietiin käsistä; hyvä että sain ompeleet pääteltyä. Ompelupöydällä on tästäkin odottamassa vielä pitkähihainen versio.

Nyt saa jo kesä tulla, sillä näillä päästään jo kesän makuun ;-D

Töitä, toitä, töitä, ...

Välillä on pakko myöntää, että työt tulee kotiin. Tällä kertaa vain vähän mieluisammasta päästä, eivätkä perheen pojatkaan pahastu vaikka äiti tekee illalla töitä, kun pääsevät auttamaan.

Kevään työkiireet ovat liittyneet ohjelmoinnin opetukseen ja siihen liittyen olen rakentaut jo ainakin kahdeksan legorobottia. Ihan kaikkia ei ennätä työpäivän aikana rakentamaan, joten osa kulkeutuu kotiin.

Eipä silti, ihan mukavaa noiden näpertely on, joten tylsäksi ei voi omaa työtä sanoa. Jälkikasvulla on jopa välillä vaikea uskoa, että äidillä on niin mukanva työ, että voi päivät pitkät rakennella legoilla ja siitä vielä maksetaan palkkaa ;-D

No, näitä rakennellessa on kyllä tullut välillä mieleen, että ammatinvalinta on kerrankin osunut kohdalleen vaikka välillä töitä onkin enemmän kuin ennättäisi tekemään ja että työ välillä häiritsee muuta elämää, kuten harrastuntoimintaa ...

Suosikki t-paitoja

Kävin taannoin pikkumiehen kanssa Jyväskylän kangaskaupassa ja ostin valkopohjaista Minions-trrikoota ajatuksella ommella siitä pikkumiehelle paitoja. Pikkumies päätyi itse valitsemaan oranssia Minions-kangasta, joten ostin sitten molempia. Talvilomaviikolla poikkesin taas vetoketjuostoksilla ja mukaan tarttui Autot-elokuvasta Martti-kangasta. Martti on pikkumiehen ehdoton suosikki.

No, perus t-paitojahan näistä sitten piti ommella. Minions-paidat lähti jo pitoon. Martti-paidat jäi vielä odottamaan huhtikuun syntymäpäiviä.

Resorit (oranssi ja meleerattu farkku) ovat myös Jyväskylän kangaskaupasta. 

Lisää yökäreitä

Perheen pikkumies (melkein 3 v) on tykästynyt joustofroteisiin haalariyökäreihin, joten piti viime viikon ompelulomalla täydentää yökärivalikoimaa. Myös esikoinen oli uutta yökäriä vaille, joten piti testata Suuri käsityö -lehdestä löytynyttä kaavaa.

Tein nämäkin kaksi yökärihaalaria samalla Ottobren Pupuliini-haalarin (6/2015) kaavaa kuin aiemmassa koirayökärissä. Nämäkin on tällaisia "retroyökäreitä". Melkein voisin vannoa, että minullakin on ollut 70-luvun alupuolella joku tuollainen nallekuvioinen vaate ;-D

Pikkumiehen yökärit ovat kaikki kokoa 110 hieman kavennettuna. Kokoero esikoisen yökäriin on melkoinen, kun pelkkä isomman paita on jo yhtä pitkä (koko S/M).

Suuri käsityö -lehden yöpaidan kaava (11-12/2010) osoittautui melko suureksi, sillä S-kokokin on reilu normaalisti kokoa M käyttävälle esikoiselle. Kaava oli kuitenkin paremman mallinen ja paita sekä housut kooltaan samaa paria; toisin kuin aiempi Ottobren kaava, jota kokeilin toissajouluksi. Tuolla kaavalla voisi tehdä esikoiselle toisenkin yökärin; muita esikoiselle mieluisia kankaita ei vain nyt löytynyt kangaskaapista.

Näissä yökäriompeluksissa kaikki kankaat ovat jo hetken marinoituneet kangaskaapissa, joten en enää jaksa muistaa, mistä mikin kangas on aikoinaan ostettu. Esikoisen yökärihousujen tummansininen trikoo on todennäköisimmin ostetty Jyväskylän kangaskaupasta. Muista ei ole mitään havaintoa ;-)

Talvilomapuuhia

Ei ole talvilomaviikko alkanut ihan suunnitellusti. Minulla piti olla ompeluloma, mutta hädin tuskin olen ennättänyt piipahtamaan ompeluhuoneessa. No, toisaalta on tullut vietettyä laatuaikaa lasten kanssa, kun olen kuskannut heitä nettilukututkimuksiin ja allergiatesteihin; kaikki tutkimukset ajoittui tietenkin hirmu fiksusti juuri tälle viikolle ;-) No, voisi kai sitä lomansa huonomminkin viettää.

No, sain joka tapauksessa jo yhden paidan ommeltua pikkumiehelle, kun kasailin tilkkuja edellisten ompelusten jäljitä; kuka lie jättänyt leikkuupöydän tyhjentämättä edellisten ompelusten jälkeen ... Aikani tilkkuja hypisteltyäni päädyin ompelemaan niistä pikkumiehelle pitkähihaisen paidan. Pikkumies itse valitsi paitaan kuvaksi lentokoneen; valmis silityskuva tilattu taannoin Pikkupiltiltä.

Etukappale ja toinen hiha paidassa on harmaata joustocollegea, mikä jäi omasta Openako-tunikasta. Toinen hiha ja selkä on mustaa joustocollegea; loput Openako-tunikan hihakankaasta. Kaavana paidassa oli Ottobren Reindeer Herder (6/2014).

Ompeluloman keskeisin tavoite oli ommella pikkumiehelle uusia joustofroteeisia haalariyökäreitä; hän kun on tykästynyt noihin lämpimiin kokoyökäreihin. No, olen minä saanut jo yhden ommenltua. Pikkumies valitsi tähän ensimmäiseen yökäriin itse kankaat ja siitä tuli niin mieluinen, että se piti heti saada päälle. Näin ollen, tänä ainoa kuva on otettu lievästi ns. lennosta.

Käytin yökärissä Ottobren Pupuliini-haalarin kaavaa siten, että yhdistin sivulla etu- ja takakappaleet. Näin ollen, sivulla ei ole saumaa lainkaan. Tavoitteena olisi tehdä vielä pari muutakin yökäriä, jos ei sitten flunssa iske; mies ja junnu ovat parhaillaan flunssan kourissa. Olen minä muutakin puuhaillut, mutta niistä lisää myöhemmin, kunhan saan päivänvalolla otettua kuvia ;-)

Lämmintä raitaa

Syksyllä jäi kaikki käsityöt ihan liian vähälle, joten olen nyt joululomalla yrittänyt kiriä puutetta kiinni. Joulunpyhinä sattui käsiin pari kerää Novitan 7 veljetä -raitalankaa ja siitä syntyi perheen pikkumiehelle sekä itselle lämmikettä.

Alunperin piti vain neuloa pikkimiehelle uudet pitkävartiset villasukat, kun aiemmat pöllösukat ovat osoittautuneet niin hyviksi; pitkä varsi pitää sukat hyvin jalassa. Mutta koska lankaa jäi vielä reilusti, niin neuloinpa myös pitkät lapaset aiempien pitkävartisten pöllölapasten innoittamana. Näissäkin parasta on pitkä varsi, jolloin pikkumies ei niin helposti saa vedettyä niitä itse pois kädestä.

Koska langasta tulee jo valmiina kiva raitakuvio, niin malli on molemmissa ihan simppeli: joustinresori, sileä varsi ja joustin nilkan/ranteen kohdalla. Sukissa on joustinta myös jalkapöydän päällä, jolloin sukka istuu hyvin pieneen jalkaan.

Tässä vaiheessa lankaa oli edelleen reilusti jäljellä (reilu kerä), joten päädyinpä samaan syssyyn neulomaan vielä itsellekin polvisukat. Nyt meillä on pikkumiehen kanssa samistelusukat ;-)

Aikaa kaikkiin näihin meni kaikkinensa neljä päivää. Neulominen oli mukavaa oheispuuhaa perheen joulunpyhien elokuvamaratonin ohella. Sukat valmistui myös sopivasti talven ensimmäisiin paukkupakkasiin: ulkona on tänään pakkasta -28°!!!

Meidän oma kätyri ja lisää kaivureita

Facebookin ompeluryhmässä heitettiin kysymyksen, että tuleeko muille Minjons- eli Kätyrit-elokuvan  hahmoista mieleen kypärämyssy. Olin juuri leikellys keltaista trikoota pikkumiehen t-paitoihin, joten siitä se ajatus sitten lähti.

Kaavana käytin Ottobren ilmaista lohikäärmemyssyn kaavaa; tosin jatkoin tässäkin kaulaosaa noin 4 sentillä, kuten aiemmissakin kypärämyssyissä. Kaulalle laitoin pätkän sinistä trikoota, reunaan harmaata resoria ja korvien korkeudelle ruskeasta trikoosta keltaisen päälle tikaten "lasien remelit". Varsin onnistunut kokeilu heti ensiyrittämällä.

Lisäksi päädyin leikkelemään loputkin kaivurikankaasta pikkumiehen t-paidoiksi, kun edelliset kaksi paitaa osoittautui niin mieleisiksi, ettei niitä meinannut saada päältä pesuun. Nyt kaivuripaitoja on yksi viikon jokaiselle päivälle, joten eiköhän näillä jo pärjätä. Yksi uusista paidoista lähti päälle jo ennenkuin ennätin kuvaa ottamaan. Leikkelin paitoihin erikokoisia paloja kaivurikankaasta ja loput erivärisistä tilkuista, joten näin sain tilkkujakin kaapista samalla vähemmäksi. Kuvasta pois jääneessä paidassa oli samaa Noshin valko-harmaata raitakangasta kuin tuossa kuvassa oikeanpuoleisessa. Siihen tuli kaivurikuosia koko etukappaleen verran ja hihat sekä selkä raitaa.

Seuraavana pitäisi varmaan miettiä jo joululahjaompeluksia. Kävin muuten nyt perjantaiiltana Kirjasta muokaten -kurssilla paikallisella taitokeskuksella, mutta niistä tuotoksista lisää myöhemmin.

Ompeluloma - osa villapuku

Viime viikon ompeluloman tärkein ompelus oli uusi villapuku perheen pikkumiehelle. Tai no, voiko sanoa villapuku, kun materiaalina on fleece? Ompeluloman alkajaisiksi sopiva kaava oli vielä hakusessa; edellisen fleecehaalarin ompelin potkupuvun kaavalla, joten olin valmistautunut isomman kaavan etsintäurakkaan. Kuin tilauksesta Ottobren uusin lehti (OB 6/2015) ilmestyi ompeluviikon alussa ja siinä oli juuri sopivan näköinen haalarin kaava. Kyseessä oli pörröinen pupuhaalari, mutta se näytti juuri sopivalta välihaalariinkin.

Mallailin Pupuliini-haalarin kaavaa aiempaan pieneksi käyneeseen fleecehaalariin ja päädyin piirtämäään koon 104, mutta lisäsin etu- ja takakappaleisiin kolme senttimetriä. Näin haalarista ei tullut liian leveä, mutta pituutta on silti riittävästi. Pituudeltaan tuo vastaa varmasti kokoa 110.

Kyseessä on elämäni ensimmäinen vuoritettu lastenhaalari, joten lievää jännitystäkin oli ilmassa. Lehdessä oli kuitenkin suht' hyvät ompeluohjeet, joten yhtään saumaa ei jäänyt vuorin puolellekaan näkyviin. Fleece on Eurokankaan palalaarista ostettu jo viime talvena ja vuori on Noshin raitatrikoota.

Ainoa kohta, joka ompelussa lopulta tuotti haastetta, oli päällisen ja vuorin yhdistäminen hihoista ja lahkeista. Ohje oli kirjoitettu vähän oikoen, joten onnistuin ensimmäisen hihan ompelemaan kierteelle. Onneksi oivalsin virheeni heti ja siksi otinkin sillä muutaman havainnekuvan tähän muille malliksi - ja itselle muistiin vastaisuuden varalle.





Kun päällinen ja vuori on koottu ohjeen mukaan erikseen, kaulus kiinnitetty ja resorit päällyshaalarin hihansuilla (en muuten itse aputikannut noita lainkaan), niin on hihansuiden ja lahkeensuiden yhdistämisen vuoro. Aluksi molemmat kauluksella yhdistetyt, mutta muuten erilliset haalarit käännetään nurinpäin selkäpuolet vastakkain; vuorihaalari pällimmäisenä. Näin hihat ja lahkeet asetuu oikein yhdistämistä varten.

Käännä vuorin hihansuusta muutama sentti kaksinkerroin päälle päin.

Pujota kaksinkerroin taitettu vuorin hiha alla olevan päällyshaalarin hihan sisään. Työnnä vuorihaalarin hihaa sen verran päällyshaallarin hihan sisään, että saat reunat samalle tasolle.

Neulaa vuorihaalarin hihansuu nyt päällyshaalarin hihansuulle; resori jää päällyskankaan ja vuorikankaan väliin.

Ompele hihansuun ympäryssauma. Itsellä saumuri ei tykännyt noin paksusta ommeltavasta, joten ompelin saumat ompelukoneen jousto-ompeleella.

Nyt pitäisi hihansuun näyttää tältä: molemmista haalareista on siis nurjat puolet päällä päin ja hihansuut yhdessä sekä resori sisäpuolella. Kun nyt vetää hihansuun päällyshaalarin sisältä ulos, niin hihansuu on valmis. Lahkeensuut ommellaan vastaavasti.

Toivottavasti tästä havainnollistuksesta on jollekin muullekin apua ;-)

Ompeluloma - pikkumiehen toiveiden täyttämistä

Perheen pikkumies löysi ompelulomalla kangaspinosta tannoin ostamani kaivinkonetrikoon (ainakin Jyväskylän kangaskauppa myy tätä). Ajatuksenani oli tehdä siitä t-paitoja ensi kesäksi, mutta suunnitelma aikaistui ;-) Pikkumies mallasi kovasti tuota kangasta päälleen ja harmistui, kun ei se pysynyt päällä sellaisenaan. Pakkohan siitä oli ommella ne t-paidat jo nyt. Tai no, ompelin kaksi t-paitaa ja kangasta jäi vielä kahteen paitaan.

Toisen paidan tein kokonaan kaivinkonetrikoosta ja pääntien kanttasin oranssilla resorilla. Tämä paita on nyt sitten ollut pikkumiehellä päällä jo kolme päivää, eikä pois saa ottaa. Päälle ei voi laittaa edes pitkähihaista paitaa, kun kuva ei sitten näy ;-D Onneksi tein heti toisenkin kaivinkonepaidan, niin saan tuon ensimmäisen välillä pesuun. Tähän toiseen ompelin selkämyksen ja hihat Eurokankaan palalaarista löytyneestä keltaisesta trikoosta.

Pikkumies on ihastunut myös Angry birds -kalsareihin, jotka ompelin jo viime talvena. Jotta nekin pääsisi välillä pesuun ilman suurempia itkuja, niin ompelin tietenkin niitä lisää kun kangasta oli vielä jäljellä. Mallina hyväksi havaittu Pitkä Jussi (OB 6/2010) ihan oikealla sepaluksella.

Onneksi pikkumies on tykästynyt sellaisiin vaatteisiin, joita tämä kiltti äiti ompelee nopsasti lisää ;-) Perheen teini tykästyi samanikäisenä pikkupoikana Puuha-Pete -paitoihin, joten ostin niitä silloin kerralla viisi, niin sai pojan puettua aamuisin ilman suurempia itkuja, kun oli aina Puuha-Pete -paita päällepuettavaksi.

Ompeluloma - osa collegepukuja

Ompeluloma on jatkunut niin tuottoisissa merkeissä, etten ole ennättänyt valmiita ompeluksia kuvaamaan ja raportoimaan tänne blogiin. Nyt pitää korjata tilanne ja päivittää  kuulumisia.

Ompeluloma tuli kyllä monessakin mielessä tarpeeseen: hektiseen ja työntäyteiseen arkeen tuli kaivattu tauko, vaikka ei täällä kyllä yhtään jouten olla oltu; ompelukone on laulanut melkein yötä päivää ;-) Parina iltana on mennyt vähän pidempään, kun on hullun kiilto silmissä ajattelut ompelevansa  vielä tämän yhden vaatteen valmiiksi. No, nyt on perheen pikkumiehellä taas lämmintä ylle viileneviin hoitopäiviin.

Kangaskaappiin on kertynyt monia toinen toistaan ihanempia kuoseja ja pikkumiehen vaatekaapin uudistaminen alkoi collegepuvuista. Saldona seitsemän collegepukua ja yksi ekstrahuppari. Testailin eri kaavoja, kun piti taas piirtää uusia aiempaa isompia kaavoja - pikkumies kasvaa huimaa vauhtia. Alkaa pikkumies olla jo kolmevuotiaan kokoinen, vaikka synttäripäivä onkin vasta huhtikuussa.

Testasin ensimmäisenä Reindeer Herder -kaavaa (OB 6/2014, koko 110 cm) perheen juniorin collegepaidoista jääneistä tilkuista. Paidasta tuli muuten kiva, mutta tuo malli on aivan liian leveä meidän hoikalle pojalle. Testasin samaan settiin Relaxed Fit -housun (OB 1/2014, koko 104) kaavaa korotetulla vyötäröllä, jolloin lopputulos on vähän haaremihousun mallinen. Housuista tuli kivat ja ne on pikkumiehellä nyt jo kolmatta päivää yötä päivää päällä, kun on pojankin mielestä niin kivat ;-) Tuo oranssi kangas onkin Jyväskylän kangaskaupan talvitrikoota, joten ihanaahan se onkin päällä. Muut kankaat on ostettu vuosi sitten Hyvinkän Kangastukusta.

Toisena pääsi käsittelyyn vihreät Herrasmiehet-joustocollege sekä Verkko-joustocollege. Nämä molemmat on vanhoja Käpysen kuoseja, mutta jomman kumman ostin jostain muualta, kun se ennätti jo poistua Käpysen valikoimista. Aikani kun noita etsin ja odottelin, niin molemmat kuosit tuli viimein samaan aikaan myyntiin ja vielä tarjoukseen. Tein sitten kerralla kaksi yhteensopivaa settiä, niin on helpompi aamuisin löytää parit vaatekaapista ;-)

Housut on molemmissa em. Relaxed Fit, mutta paitoihin testailin vielä muita kaavoja. Huputon malli on Little Lamb (OB 4/2012, koko 110) ja hupullinen Crocodile (OB 1/2015, koko 104). Ensin mainittu olisi muuten ihan ok, mutta tuo kaulus on aika väljä. Hupparin mallli on todella hyvä, joten se valikoitui myös seuraavien paitojen kaavaksi. Yksiväriset kankaat on housuissa harmaata joustcollegea (kokoharmaat) ja toisissa lahje harmaata talvitrikoota.

Kolmantena leikkelin Ainolan skeittikuosin, jolle pariksi valikoitui - yllätys, yllätys - Jyväskylän kangaskaupan harmaa talvitrikoo sekä musta joustocollege. Tuo talvitrikoo on sitten aivan ihana kangas: ihanan pehmeä ja harjattu nurjalta, mutta päältä trikoon oloinen.

Seittikuosin leikkelin kokonaan; jäljelle ei jäänyt yhtään kokonaista skeittaajahahmoa ;-) Hyvin riitti 70 cm kahteen collegepukuun, kun lisäsi mukaan vähän muita yksivärisiä kankaista. Huppareissa on molemmissa mallina tuo Crocodile ja housuissa Relaxed Fit.

Seuraavana ompein Tyyne-Esterin pandakuosista collegepaidat Crocodile-kaavalla ilman huppua. Yksiväristet on Jyväskylän kangaskaupan joustocollegea. Myös resorit on samasta kaupasta.

On muuten kätevää, kun on noin hyvä kangaskauppa kotinurkilla, niin voi käydä hakemassa täydennystä myös kesken ompelusten; resorit loppui kesken ja niitä hakiessa tarttui mukaan vähän muutakin ...

Viimeisenä piti mallata vielä hupparia Kankaiden yönä heräteostoksena tilatusta Aarresaari-joustocollegesta; vai mikähän tuon kuosin nimi oli? En edes muista, mistä sen tilasin ;-D No, tuohon yhdistyi mustavaloinen ruututrikoo, jonka ostin taannoin kirpparilta. Aika kiva tuli tästäkin.

Jokohan perheen pikkumies pärjäisi näillä aikakin alkutalven? Joululomalla ennättää viimeistään sitten taas ompelemaan lisää, kun tämä syksyn ompeluloma lähenee uhkaavsti loppuaan. No, on tässä vielä tarkoitus ommella tälläkin viikolla vaikka mitä, mutta niistä myöhemmin lisää.

Kaikenkansan soittimia

Olin perheen pikkumiehen ja junnun kanssa heinä-elokuun vaihteessa Järvi-Suomen partiolaisten piirileirillä Puumalan Pistohiekassa. Oma kotilippukuntani oli piirin suurimpana lippukuntana vastuussa leirin kädentaito-ohjelmasta ja itse vastasin ohjeiden laatimisesta sekä mallien tekemisestä. Puuhaa siis riitti kuukausiksi ennen leiriä. Päädyimme suunnittelussa musiikkiteemaan, joten kaikki 1800 leiriläistä rakensivat leirillä soittimen. Mukana oli myös kierrätysteema ja ekologisuus, joten soittimia rakennettiin mm. perunalastu- ja lääkepurkeista.

Nuorimmat (7-9-vuotiaat) eli sudenpennut rakensivat laudasta, siimasta, nauloista ja silmukkaruuveista kanteleen.

Seuraava ikäkausi eli seikkailijat (10-12-vuotiaat) rakensivat perunalastutuubeista purkkibassoja. eräs poikaporukka innostui näistä purkkibassoista niin kovin, että lähtivät heti soittimet valmiiksi saatuaan musisoimaan leirin keskusaikiolle. Jälkeenpäinkin pojat vielä kiittelivät upeista soittimista.

Tarpojat eli 12-15-vuotiaat rakensivat tyhjistä lääkepurkeistä kalvotorvia; tuon ääni muistuttaa ihan laivan sumutorvea ;-)

Samoajat (15-18-vuotiaat) tutustuivat musiikin saloihin sählypallo-okariinan muodossa.

Vaeltajat (18-21-vuotiaat) puolestaan muokkasivat ananastölkin peltipilleiksi.

Kaikki soittimet olivat mukana leirin päättäjäisissä, jolloin kaikki pääsivät niillä yhdessä musisoimaan.

Lisäksi kaikki yli 15-vuotiaat ja aikuiset osallistuivat isoäidinneliöistä virkattujen torkkupeittojen tekoon. Leirillä valmiiksi saadut peitot luovutettiin jo leirin lopussa Puumalan palvelutalon vanhuksille, joten niistä minulla ei ole kuvaa. Peittoja on kuitenkin tulossa vielä muutama lisää, kunhan saamme kaikki lahjoituksena Mininimanilta saadut langat virkattua ja peitot valmiiksi.

Tässä on oma värisommitelmani puolivalmiista torkkupeitosta. Kokoa noille peitoille tulee noin 90 cm *180 cm. Muutama ilta vierähtää vielä isoäidin neliöitä virkatessa :-)