19.5.2015

Ompelukummi

Kavereillani on ollut tapana kokoontua joka toinen viikko omalla kaveriporukalla (he kutsuvat porukkaa Puikkopirkoiksi) illaksi virkkaamaan ja neulomaan. Niin ja tietenkin siinä sivussa parantamaan maailmaa ja kenties herkuttelemaankin hieman; eilen tarjolla oli vuohenputkista tehtyä pestoa sekä vuohenjuustosta ja -putkesta tehtyä piirakkaa (NAM!). Käytyäni taannoin "korjaamassa" erään yhteisen kaverimme saumuria ja hänen hehkutettua kuinka kätevä olen saamaan ompelukoneet ja saumurit kuntoon (oikeasti vain öljysin Satun saumurin :-), niin siitäpä Puikkopirkko-kaverini Hilkka sitten innostunut kysymään minua myös heidän ompeluiltaan oppaaksi, ompelukummiksi. Heillä kaikilla kun oli orastava ompelukipinä, mutta kun koneet eivät oikein tahtoneet totella.


No, eilen illalla sitten koottiin kaikkien koneet Hilkan ruokapöydälle. Itse vein kaikki kolme konettani näytille: karvalakkimallin Singer-ompelukone, vanha Huskylock-luottosaumurini sekä uusin tuttavuuteni Elma-peitetikkikone. Ensin säädettiin Ansun ja Piian koneet kuntoon; vika tosiaan oli vain säädöissä, kun saumurin tikki ei ollut joustavaa ja jousto-ompeleet oli ompelukoneista hukassa. Emäntämme Hilkan ompelukone oli valitettavasti vielä hukkateillä, joten sen säätäminen jää myöhempään kertaan :-)


Ilo oli pöydän ympärillä ylimmillään, kun uusia ahaa-elämyksiä syntyi omaan ompelukoneeseen tutustuessa uusin säädöin. Seuraavaksi katsottiin ja testattiin allekirjoittaneen koneita samalla, kun kerroin mitä niillä teen. Minulla oli myös mukana joitain malliompeluksia: tunikoita, kalsareita ja paitoja. Esittelin samalla, mikä ommel missäkin vaatteessa on ommeltu milläkin tikillä ja koneella. Kerroin myös eri vaihtoehtoja, jos ei ole käytössä samanlaista konevalikoimaa kuin itsellä on. Otin mukaan myös eri kangaslaatuja ja annoin vinkkejä hyvistä tarvike- ja kangaskaupoista. Saas nähdä, joko kaikki naiset suuntaa tänään paikalliseen kangaskauppaan, josta he eivät olleet aiemmin kuulleetkaan :-) Mukana oli myös vaihtoehtoisia kaavalehtiä, joista löytyikin heti mieluisia malleja.


Lopuksi ompelin pikasurautuksena neliöpipon malliksi aiemmin ompelemani tunikan jämäpaloista. Lopputulosta ennätti arvioimaan myös perheen Timo-isäntä. Olipa kiva ilta, mukavaa ja innostunutta seuraa. Saas nähdä millaisen ompelioosin tartutin näihin naisiin ;-)

Kiitokset Hilkalle vielä näistä kuvista!

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa mukavalle idealle, ompleukummius antaa varmasti paljon myös itselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, minulla oli varmasti yhtä mukava ilta kuin muillakin ;-)

      Poista
  2. Wau! Oikeesti! Minä oon toistaseksi raahannut kerran koneeni kaverin luo ompeluiltaan, mutta oikeesti tarttis useammin. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, kun jaetaan yhteiset mielenkiinnon kohteet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuli itsellekin mieleen, että pitäisi kutsua vaikka kerran kuussa ompelua harrastavat kaverit koolle. Samalla tulisi nähtyä kavereita, vaihdettua kuulumisia ja varattua omaa aikaa ompelulle.

      Poista